Uutiset

Kuten edellisessä pääkirjoituksessa kerrottiin, aloitimme pelin sisäisen talousjärjestelmän arvioinnin korkealla tasolla viime syksynä. Tämä sai alkunsa sen jälkeen, kun olimme ilmoittaneet tulevien valmentajien hintamuutoksista, jotka päädyimme lopulta perumaan.

Ongelmana oli, että monet käyttäjät sijoittivat pelaajiin, joilla oli hyvin vähän käyttöä kentällä, mutta jotka ominaisuuksiltaan sopivat tulevaksi valmentajaksi. Koska tällaiset pelaajat eivät koskaan pudottaneet myyntiarvoaan ikääntymisestään ja harjoittamattomuudestaan huolimatta, niistä tuli tapa säilyttää rahaa tulevaisuutta varten johtokunnan säästövarojen ohi.

Ratkaisumme tulevien valmentajien hamstraamiseen - valmentajaksi muuntamisen hinnan korottaminen ja siitä seuraava markkinahintojen äkillinen romahtaminen - oli turhan raju ja päätimme vetää sen takaisin. Lisäksi ehdottamamme ratkaisu ei edes olisi ratkaissut todellista ongelmaa, sillä muun tyyppisiä pelaajia olisi voinut hyödyntää samaan käyttötarkoitukseen. Ongelma vaati uudelleenarviointia.

Johtokunnan säästövarat luotiin eräänlaiseksi puskuriksi varmistamaan, että varakkaat joukkueet eivät voisi tuhlata kaikkia rahavarojaan hetkessä esimerkiksi nostaakseen suorituskykyään dramaattisesti kesken kauden. Olemme yhä sitä mieltä, että tämä käy järkeen. Siitä huolimatta jos käyttäjät ovat valmiita riskeeraamaan rahansa ostamalla spekulatiivisia pelaajia vain säilöäkseen rahaa niihin johtokunnan säästövarojen sijaan, voimme todeta järjestelmän olevan ehkä hieman liian rajoittava.

Tämän sijaan pyrimme saavuttamaan tilan, jossa johtokunta pidättää edelleen seuran tuottaman ylimääräisen rahan, mutta jossa sallimme uudenlaisia keinoja päästä hallitusti käsiksi näihin varoihin.

Ensimmäinen askel on uusi mekanismi, jossa johtokunta saattaa pitää osan pelaajamyynnistä saaduista tuotoista, jos pelaaja ei ole käynyt kentällä kovin usein. Pelkkien tulevien valmentajien sijaan tämä muutos kohdistuu kaikkiin pelaajiin, jotka ovat olleet joukkueessa riittävän kauan pelaamatta otteluita.

Jokaisen joukkueessa olevan pelaajan kohdalla on nähtävissä prosenttiluku, kuinka paljon pelaajan myyntituotoista saa pitää ja kuinka suuri osa menee johtokunnan säästövaroihin. Muutos ei vaikuta pelaajiin, jotka saavat peliaikaa säännöllisesti. Näissä tapauksissa kaikki tuotot tulevat joukkueen käteisvaroihin, kuten nykyisinkin. Hiljattain ostetut tai juuri juniorijoukkueesta nostetut pelaajat menevät myös tähän kategoriaan.

Ainoastaan silloin, jos pelaaja on istunut rosterissa käyttämättömänä pitkään, johtokunta päättelee, että pelaajasta ei ole ollut seuralle hyötyä eikä häntä täten tarvitse korvata. Tässä tapauksessa hetkellisiä loukkaantumisia (+1, +2 jne.) ei lasketa "käyttämättömään" aikaan. Ikuisiksi ajoiksi loukkaantuneet pelaajat sen sijaan käsitetään käyttämättömiksi, ja johtokunta pitää osan tällaisten pelaajien myyntituotoista.

Tässä muutama esimerkki siitä, miten tämä toimisi käytännössä:

1) Jos ostat pelaajan ja myyt hänet välittömästi yhden pelatun ottelun jälkeen, pidät 100 % myyntihinnasta (agentin kulujen jälkeen), eikä johtokunta vie mitään välistä.

2) Jos pelaajasi on pelannut alle 60 minuuttia yhdessäkään ottelussa neljänä perättäisenä viikkona ja myyt hänet, 24 % tuotoista ohjataan johtokunnan säästövaroihin ja loput käteisvaroihisi.

3) Säännöllisesti pelannut pelaaja jääkin nyt vaihtopenkille. Jokaista kahta viikkoa kohden, jolloin pelaaja on käyttämätön (pelaa alle 60 minuuttia), hänen pitää pelata kolmen viikon ajan vähintään 60 minuuttia sarja- tai cup-ottelussa, jotta päästäisiin takaisin tilanteeseen, jossa manageri saisi pitää 100 % myyntituotoista. Jos pelaaja pelaakin vain ystävyysotteluissa, säännöllisesti pelaavan pelaajan statuksen palauttaminen kestää kuusi viikkoa.

Tällä logiikalla pelaajamyynnistä käteen jäävä prosenttiosuus voi vaihdella viikosta toiseen. Johtokunta ei vedä yhtään välistä, jos säännöllisesti pelaava pelaaja myydään, mutta saattaa pitää jopa 100 % tuotoista, jos myyty pelaaja ei ole käynyt kentällä yli kauteen.

Uusi käytäntö tulee voimaan elokuussa 2021 alkavalla kaudella.

On tärkeää pitää mielessä, että kun johtokunta ottaa osan rahoista, ne eivät katoa minnekään. Rahat siirtyvät johtokunnan säästövaroihin, jossa niillä tulee olemaan nykyistä enemmän käyttöä. Sen lisäksi, että rahaa saa suoraan käteistilille palkkaamalla talousjohtajan, lisäämme muitakin johtokuntaan liittyviä toimintoja, joiden avulla on mahdollista vaikuttaa johtokuntaan ja jopa kehittää joukkueen ja johtokunnan välistä suhdetta. Jos joukkueella on hyvät suhteet johtokuntaan ja manageri saavuttaa tavoitteensa, johtokunta on myös hieman yhteistyökykyisempi raha-asioissa.

Nämä muutokset ovat linjassa pelin taloutta koskevien korkean tason suunnitelmiemme kanssa. Rahan arvo on laskenut Hattrickissa jo pitkään ja trendi on yhä, että peliin virtaa liikaa rahaa. Suuret määrät käteistä johtavat tilanteisiin kuten rahojen piilottelu, kun joukkueet etsivät rahoilleen turvasatamaa eivätkä tiedä, miten sijoittaisivat joukkueisiinsa. Suurin osa Hattrick-joukkueen tuloista on kiinteää, kun taas menot (lähinnä palkkakustannukset) riippuvat käyttäjän päätöksistä. Tämä tarkoittaa, että Hattrickissa ei ole monta sellaista mekanismia, jotka auttaisivat taloutta tasapainottamaan itsensä, kuten esimerkiksi tosielämässä on.

Hattrickin tarkoitus ei ole kuitenkaan olla maailman realistisin taloussimulaattori, vaan tarjota mukavia pelielämyksiä mahdollisimman monelle. Mielestämme talouden todellinen ongelma on, että se on tehnyt monista managereiden päätöksistä automaattisia tai tylsiä, ja että rikkaiden joukkueiden rahavarannot hankaloittavat uusien joukkueiden menestymistä. Haluamme hitaasti ja erittäin varovaisesti kehittää pelin ekonomiaa dynaamisempaan suuntaan, jolloin joukkueiden kustannukset ja ehkä jopa tulovirta reagoisivat talouden muutoksiin. Tämä tekisi taloudesta itsensä tasapainottavan ja ennaltaehkäisisi sellaisten äärimmäisten tilanteiden muodostumista kuin nyt, missä käyttäjät piilottelevat rahojaan. Se myös hitaasti kaventaisi vanhojen, rikkaiden joukkueiden etulyöntiasemaa ja palkitsisi uusia nousijoita nykyistä paremmin. Johtokunnan säästövarat ovat yksi työkalu tähän, mutta niitä tulee olemaan muitakin.

Kyse ei ole mistään vallankumouksesta. Vanhojen ja rikkaiden joukkueiden omistajilla on edelleen joitakin etuja, mutta jotkin niistä saattavat tulla vain hieman hankalammin saavutettavaksi. Jos keskittyminen herpaantuu joukkueen hallinnasta hetkellisesti, joukkue saattaa jäädä hieman jälkeen, mutta kun fokus löytyy taas, niin pelikin etenee paremmin. Toisin sanottuna lyhyellä aikavälillä saavutetusta etulyöntiasemasta tulee vaikeampaa pitää kiinni, mutta pitkällä aikavälillä saavutettua hyötyä on edelleen vaikea menettää. Toivomme, että tästä seuraa enemmän liikehdintää sarjatasoilla; sekä ylös että alas.

Talousjärjestelmän uusi suunta tulee vaikuttamaan moneen pelin osa-alueeseen, ja muutoksia voi odottaa vuoden loppupuoliskolla.

Kun sen aika on, paljastamme aiheesta tietysti lisää. Joistakin ideoista herättelemme keskustelua niin foorumilla kuin piakkoin julkaistavassa käyttäjäkyselyssämmekin.

Kiitos lukemisesta ja pitäkää hauskaa!

HT-tiimi